Kestävä kehitys
Päästötön ja sähköinen. Vähentää kymmeniä tuhansia automatkoja päivittäin, laskien pakokaasu- ja mikromuovipäästöjä.
- →Pilarit mahdollistavat viherrakentamisen
- →Toimii meluesteenä Kehä I:lle
- →Sähkö 100 % uusiutuvasta
23 kilometriä. 8 asemaa. 30 minuuttia. Pääkaupunkiseudun älykkäin, nopein ja säävarmin poikittaisyhteys — riippumaton ruuhkasta, säästä ja vuodenajasta.
Monorail kulkee Keilaniemestä Itäkeskukseen pilarien päällä, integroituna olemassa oleviin metro-, juna- ja bussiasemiin. Ei kilpaile säteittäisten ratojen kanssa — sitoo ne yhteen.
Täysin eristetty rata ja GOA4-automaatio (ei kuljettajaa) tarkoittavat, että junat voivat kiihtyä ja jarruttaa huomattavasti aggressiivisemmin kuin perinteinen juna — silti turvallisesti.
Vuoroväli puristuu ruuhkassa 90 sekuntiin. Matkustajan ei tarvitse koskaan katsoa aikatauluja: asemalle vain kävellään ja hypätään seuraavaan junaan. Tämä on metron logiikka — poikittaislinjalla.
Kehä 1 on suomen liikennöidyin tieosuus: yli 100 000 automatkaa päivittäin. Viimeisten vuosien aikana palvelut ja työpaikat ovat entistä enemmän keskittyneet paikallisiin keskuksiin Kehä 1:n varrelle. Helsingin julkinen liikenne on pitkälti säteittäistä aikaisemmin vallinneen keskustakeskeisen kaupunkisuunnittelun takia. Tästä säteittäisyydestä esimerkkinä runkolinjat metro, junaradat sekä valtaosa bussinlinjoista. Kaupungista puuttuu luotettava ja nopea poikittaisen liikenteen runkolinja. Linja joka on kävelymatkan päässä sekä asumisesta, työpaikoista että muiden runkolinjojen kanssa vaihtoyhteydessä. Nopeus ja vaivattomuus tuo aidon vaihtoehdon autoilulle - eivät ylipitkät ja täynnä pysähdyksiä olevat maisemajunat tai bussilinjat.
Autoilijat valitsevat monorailin, koska se ohittaa Kehä I:n ruuhkat sataprosenttisesti. Matka-aika on taattu kelistä riippumatta.
Siirtyvät hitailta poikittaisbusseilta nopeamman matkan ja paremman matkustusmukavuuden vuoksi.
"Sinun ei tarvitse katsoa aikatauluja. Astu suoraan kauppakeskuksesta lämpimään junaan.
Sama kuin Länsimetro, mutta nopeammin rakennettavissa ja ilman tunnelityötä. Halvempi kuin lentorata tai tunnin juna, ja vaikuttavampi ja taloudellisesti kannattava.
Value capture -malli: kauppakeskukset ja yrityskeskittymät osallistuvat asemien rahoitukseen vastineena pysyvästä asiakasvirrasta.
Raskas kaupunkimonorail (vrt. Las Vegas, Dubai) tiiviissä ympäristössä: 50–90 M€/km. Suomen olosuhteet (pakkaskestävyys, paalutus Kehä I:n maaperässä) ja Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksi huomioiden varovainen 50–60 M€/km. [1, 2, 3, 4]
Kiinteistöihin (Sello, Itis, Aalto) integroidut ilmaratasemat hisseineen, liukuportaineen ja sääsuojattuine lasirakenteineen vilkkaiden risteysten yllä. Vastaa modernin esteettömän aseman hintaa Pohjois-Euroopassa. [4]
Täysautomatisoitu (GoA4) suurikapasiteettinen kalusto 50 000 päivittäiselle matkustajalle huoltovaroineen. Hinnoittelu modernien raidejärjestelmähankintojen mukaan. [5]
Kehä I:n vilkkaimpien risteysten ja ramppien siirrot, putkistojen ja kaapeloinnin uudelleenjärjestelyt sekä täysautomatisoitu varikko. Vilkkaan väylän päällä rakentaminen nostaa tilapäisten liikennejärjestelyjen ja yötyön kustannuksia. [2]
Neljä kansainvälistä vertailukohtaa ankkuroivat Kehä I:n hintalapun globaaliin todellisuuteen — eri olosuhteissa, mutta samalla teknologialla.
Täysin automatisoitu, raskas, järistys- ja sääkestävä rakenne — täsmävertailu Kehä I:n vaatimustasoon.
Maailman pisin ilmarata. Matalammat työvoima- ja materiaalikustannukset painavat €/km-luvun alas.
Lähes sama pituus kuin Kehä I. Tiivis kaupunkiympäristö, ilmarata vilkkaiden katujen yllä.
Metrokapasiteetti vilkkaiden moottoriteiden yllä — toiminnallisesti lähin verrokki Kehä I:lle.
Kehä I osuu globaalin datan keskiväliin — selvästi alle Panaman, mutta Pohjoismaiden olosuhteissa korkeammalla kuin halvempien markkinoiden hankkeet.
Kehä I Monorailin ~90 M€/km osuu globaalin datan keskiarvoon: kalliimpi kuin Kairo (matalat työvoimakustannukset), linjassa Panaman kanssa (vastaavat olosuhde- ja automaatiovaatimukset). 2,1 mrd € ei ole hatusta heitetty — se vastaa mitä tällainen järjestelmä maksaa maailmalla [6].
Hintataso 2026 · Suomen olosuhteet (pakkaskestävyys, paalutus) · Varovaisuusperiaate
Päästötön ja sähköinen. Vähentää kymmeniä tuhansia automatkoja päivittäin, laskien pakokaasu- ja mikromuovipäästöjä.
Säästää alueen asukkailta jopa miljoonia työtunteja vuodessa verrattuna ruuhkassa seisomiseen.
Tarjoaa Itä- ja Pohjois-Helsingin asukkaille yhtä nopean pääsyn lännen työpaikkoihin kuin autoilijoilla.

Lentorata ja Länsirata (Tunnin juna) ovat vasta valmistelussa — yhteensä noin 6–7 miljardia euroa hankkeisiin, joiden hyöty-kustannussuhde jää virallisissakin arvioissa välille 0,4–0,6. Samalla rahalla rakennettaisiin kolme Kehä I Monorailia, jotka palvelisivat moninkertaista käyttäjämäärää keskellä metropolia. Näihin päätöksiin voi vielä vaikuttaa.
Suomen suurraidehankkeita verrataan usein hinnalla ja kilometreillä. Ratkaiseva mittari on kuitenkin toinen: kuinka monta ihmistä hanke liikuttaa joka päivä? Tällä mittarilla Kehä I Monorail voittaa muut ehdotetut miljardihankkeet selvästi.
Lähteet: HSL & Länsimetro Oy (toteutuneet), Liikennevirasto / Väylä (Lentorata- ja Tunnin juna -arviot).
Kulkee siellä missä ihmiset jo ovat. Kehä I on pääkaupunkiseudun vilkkain väylä — 2 km:n säteellä radasta asuu satoja tuhansia.
Risteää Länsimetron, Rantaradan, Kehäradan, Pääradan ja itämetron kanssa. Yksi rata kytkee koko verkon yhteen.
Myös autoilijat ja lähialueen asukkaat hyötyvät: vähemmän ruuhkaa Kehä I:llä, vähemmän melua, vähemmän päästöjä.
"Jos käytössä on kaksi miljardia euroa yhteiskunnan varoja, ne tulisi sijoittaa hankkeeseen, joka liikuttaa eniten ihmisiä mahdollisimman usein."
Suuria raidehankkeita mitataan kahdella mittarilla: yhteiskuntataloudellisella hyöty-kustannussuhteella (H/K) sekä hiilivelan kuoletusajalla — kuinka monessa vuodessa rakentamisen päästöt maksetaan takaisin sillä, että ihmiset siirtyvät autoista ja lentokoneista raiteille. Kehä I Monorail voittaa molemmat vertailut: oikea suhde volyymin ja rakennustavan välillä. Ei tunneleita, tiivis käyttäjäkunta keskellä miljoonan asukkaan metropolia.
Tunnelin rakentaminen maksaa 100–150 M€/km ja tuottaa valtavasti CO₂-päästöjä. Monorailin ilmarakenne on halvempi ja vähähiilisempi — erityisesti vähähiilisen betonin ja kierrätysteräksen kanssa.
Toisin kuin kaukoliikenteen hankkeet, monorail kulkee keskellä miljoonan asukkaan metropolialuetta. Jokaista penkkiä kohden kymmeniä matkustajia päivässä — ei tyhjiä tuoleja.
Vertailussa esitetyt H/K-suhteet ja hiilivelan kuoletusajat ovat asiantuntija-arvioita ja sisältävät epävarmuutta. Tarkat luvut riippuvat laskentamenetelmästä, diskonttokorosta ja arviointiajankohdasta.
Valitse lähtö- ja määräasema. Laskuri vertaa monorail-matka-aikaa ruuhka-ajan autoiluun ja nykyisiin poikittaisbusseihin samalla välillä.
Arviot perustuvat asemien sijainteihin Kehä I:n varrella ja kulkumuotojen tyypilliseen keskinopeuteen pääkaupunkiseudun ruuhka-aikana. Yksittäiset matkat voivat poiketa olosuhteista riippuen.
Syötä mistä ja mihin haluat matkustaa. Vertaamme nykyistä HSL-reittiopasehdotusta samaan matkaan, jossa Kehä I -monorail toimii nopeana vaihtopisteenä.
Monorail-ajat ovat simulaatio suunnitellun radan keskinopeudesta (70 km/h, 25 s pysähdys per asema, 2 min vaihtoaika). Nykyisen HSL-reitin data tulee reaaliaikaisesta Digitransit-reittioppaasta.
Ei. Monorailin kumipyörät betonikiskolla ovat hiljaisempia kuin nykyinen rekkaliikenne Kehä I:llä. Mittaukset muista monorail-järjestelmistä osoittavat melutason jäävän alle 60 dB:n radan lähellä.
Rata on lämmitetty ja pito pysyy 100 %. Juna ei jää kiinni lumiin kuten ratikka, eikä lumiauraus voi sotkea aikatauluja. Helsingin sää on järjestelmälle ratkaistu insinööriongelma — ei riski.
Tunneleiden kaivaminen Kehä I:n alle olisi erittäin kallista (Länsimetron hinta) ja vie vuosia. Pilareille rakennettu rata käyttää valmiita elementtejä, häiritsee vähemmän liikennettä rakennusvaiheessa ja maksaa saman.
Kehä I on jo rumimmillaan moottoritietä. Hyvin suunniteltu, valkoinen virtaviivainen rata pilareineen voi toimia maamerkkinä — kuten Wuppertalin Schwebebahn. Lisäksi pilarit mahdollistavat viherrakentamisen ja toimivat meluesteinä.
Arviolta 6–8 vuotta. Maan pinnalla tehtävä elementtirakennus etenee nopeammin kuin tunneliprojektit. Vaiheittainen avaaminen (ensin Keilaniemi–Otaniemi–Sello) mahdollista jo 4 vuoden sisällä päätöksestä.
Ladataan…
Liity tukijoiden listalle. Kun aloite on valmis allekirjoitettavaksi, saat siitä yhden sähköpostin — siinä kaikki. Ei spämmiä.
Lue koko projektisuunnitelma, jaa visiota tai ota yhteyttä päättäjiin.